<< Etusivulle

LASKUVARJOJÄÄKÄRIKILLAN
SHISHA PANGMA 2002 -RETKIKUNTA

TAUSTAA

Laskuvarjojääkärikilta on Utin jääkärirykmentissä palvelleiden laskuvarjo- ja erikoisjääkäreiden yhteinen maanpuolustuskilta. Killan toiminnan perusajatus on tarjota omille reserviläisille mielenkiintoista ja haastavaa harrastustoimintaa. Tältä pohjalta syntyi myös idea jäätikkökurssien järjestämisestä. Nykyään kurssit ovat avoinna myös killan ulkopuolisille.
Toiminnan järjestelmälliseksi kehittämiseksi luotiin Kilta 2000 -ohjelma, jonka päämääränä on edelleen kehittää killan erätoimintaa ja hankkia lisää kokemusta toimimisesta vaativissa ylävuoristo-oloissa.
Suunnitelman mukaan vuonna 2002 on vuorossa killan ensimmäinen yli 8000 metrin retkikunta. Alkuperäiseksi kohteeksi valittiin Pakistanissa sijaitseva Broad Peak mutta viime syksynä, kansainvälisen tilanteen kiristyttyä alueella, tuli aiheelliseksi vaihtaa kohdetta. Valinta osoittautui helpoksi: päätimme lähteä Tiibetiin Shisha Pangmalle. Shisha Pangma on 8046 metriä korkea ja vaikeudeltaa samaa tasoa tunnetumman Broad Peakin kanssa. Samaan aikaan varmistui retkikunnan lopulliseksi miesmääräksi kuusi.

MIEHISTÖ

Retkikunnan kaikki kuusi jäsentä ovat olleet jo pitkään mukana Killan toiminnassa ja täyttävät kaikin puolin osallistumisen ehdoiksi asetetut vaatimukset. Retkikunnan jäsenet tuntevat toisensa myöskin entuudestaan killan aiempien retkikuntien myötä. Mukana ovat: Arri Leino, Tomi Myllys, Jarno Leppälä, Reima Holopainen, Jouni Rajala ja Heikki Karinen.

SIIRTYMINEN VUORELLE

Retkikunta starttaa 13.4. Helsinki-Vantaan lentokentältä, suuntana Nepalin pääkaupunki Kathmandu jonne saavutaan 14.4. Kathmandussa suoritetaan viimeiset varustetäydennykset, jonka jälkeen siirrymme maanteitse Tiibetin puolelle. Tiibetissä autoilla päästään noin 5000 metriin merenpinnasta ja noin 18 kilometrin päähän varsinaisesta perusleiristä, jonne siirtyminen tapahtuu jalan. Kyseistä siirtymistä varten tavarat lastataan jakkihärkien kannettavaksi. Kokonaisuudessaan siirtyminen Kathmandusta perusleiriin vie noin viikon.

TOIMINTA VUORELLA

Kiipeäminen ja yläleirien rakentaminen on täysin meidän omilla harteillamme. Tämä tarkoittaa siis sitä, että meillä ei ole oppaita eikä kantajia käytössä. Perusleirissä meillä on toki kokki keittiötelttoineen, joten aina välillä pääsemme alas 'lihapatojen' ääreen.

Perusleirin, 5650 metriä, yläpuolelle rakennetaan vaiheittain kolme yläleiriä, jotka ovat kohtalaisen tasaisin välein matkalla huipulle.Ensimmäinen leiri perustetaan 6300 metriin, toinen 6800 metriin ja kolmas 7300 metriin. Käyttämällä useampaa yläleiriä, voidaan jakaa nousu etapeihin, jolloin voidaan nousta ylempiin leireihin akklimatisoitumaan ja samalla jakaa varsinainen huippuyritys lyhyempiin nousuosuuksiin.

Retkikunnan tavoitteena on tietenkin saada mahdollisimman monta jäsentä turvallisesti huipulle ja takaisin alas.

Palaamme Suomeen 26.5. olettaen, että aikataulu pitää.

SASTA TEST TEAM

Laskuvarjojääkärikilta on jo usean vuoden ajan tehnyt yhteistyötä Sastan kanssa. Sastan vaatteita on testattu niin Gröönlannissa kuin Denalilla Alaskassa. Yhteistyö on ollut molemmille osapuolille hedelmällistä, joten päätimme yhteistuumin jatkaa jo totutun mallin mukaan.
Retkunnan jäsenten kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että käytössä olevat varusteet ovat toimivia. Denalillla käytössä olleeseen kuoriasuun tehtiin muutamia pieniä muutoksia ja samalla otettiin mukaan testattavaksi muutamia uusia teknisiä ratkaisuja. Uskomme, että tälläkin kertaa Sastan varusteet täyttävät niille asetetut vaatimukset.

Retkikunnan etenemistä voi seurata etusivulla olevan matkapäiväkirjan välityksellä. Myöhemmin teemme aiheesta kuvallisen matkakertomuksen.