Laskuvarjojääkärikilta ry perustettiin vuonna 1964 Laskuvarjojääkäri-koulun (LjK) käyneiden miesten ja koulun yhdyssiteeksi. LjK:n omaistenpäivien yhteydessä 19. 7.1964 perusti 46 LjK:n henkilökuntaan kuuluvaa ja reserviläistä Laskuvarjojääkärikilta ry:n. Ensimmäisinä nimensä kirjoittivat koulun johtaja majuri Kaj Hagelberg, killan ensimmäinen puheenjohtaja Risto Forss ja LjK:n ensimmäinen komppanianpäällikkö kapteeni Sami Sihvo.
Laskuvarjojääkärikillan perustamisen aikaan vielä sangen nuoren joukko-osaston harvalukuisiin reserviläisiin tukeutuva toiminta hiljentyi kuitenkin jo vuonna 1966 kunnes Hagelberg, LjK:n uusi johtaja majuri Olavi Jokela ja killan uusi puheenjohtaja Tuomo Heimonen käynnistivät killan toiminnan uudelleen vuonna 1975. Killan tunnusmerkiksi [jäsenmerkiksi] vahvistettiin vuonna 1976 laskuvarjo T-10:n keskuslukkoa esittävä merkki hopeisin lukonkielin, päällikekuviona kultainen heraldinen ruusu.
Killan tiedotus- ja uutislehteä Keskuslukkoa alettiin julkaista säännöllisesti vuonna 1976. Vuosina 1965 ja 1966 julkaistiin kaksi ”lehteä”, toinen monistettu ja toinen ladottu. Risto Forssin (pää)toimittaman julkaisun nimenä oli Laskuvarjojääkäri – Lskv-killan ilmoitus- ja tiedoituslehti. Killan aloitettua uudestaan toimintansa vuonna 1975, lehti alkoi ilmestyä vuonna 1976 Keskuslukko-nimisenä. Monisteiden 1/1976–3/1977 jälkeen ensimmäinen painettu lehti oli 4/1977, mutta sitten kustannussyistä myös numerot 1/78, 2/78 ja 1/79 olivat monisteita.
Laskuvarjojääkärien huomattavin vuositapaaminen on ollut killan järjestämät Maastopäivät, joista vuodesta 1994 alkaen on käytetty nimeä Kiltapäivät. Ensimmäisen kerran ne pidettiin Valkealan Kalliosalmella
27. – 28.8.1976. Nykyisin Kiltapäivät järjestetään vuosittain Utin leirikankaalla elokuun jälkipuoliskolla.
Laskuvarjojääkärikillan yhteistoiminta Ruotsin Fallskärmsjägarklubbenin (FJK) kanssa alkoi vuonna 1977, kun kilta sai kutsun seuraavan kesän laskuvarjojääkäripäiville Karlsborgiin. Kilta on sittemmin lähettänyt edustusjoukkueita FJK:n eri tapahtumiin ja ruotsalaisia laskuvarjo-jääkäreitä on osallistunut Kiltapäiville. Yhdessä on myös tehty vaelluksia ja kanoottiretkiä.
Killan tunnussanaksi otettiin vuonna 1978 Connector (yhdistäjä), joka kertoo mistä oli kyse myös keskuslukkotunnuksessa. Se yhdistää ja sitoo kiltaveljet ja paikallisosastot toisiinsa aivan kuten laskuvarjon keskuslukko yhdisti valjaiden hihnat vuoteen 1986 asti, jonka jälkeen keskuslukon korvasi kolme erillistä lukkoa.
Puolustusvoimien komentaja vahvisti vuonna 1980 Päämajan tiedustelu-pataljoona ErP 4:n Laskuvarjojääkärikoulun perinnejoukko-osastoksi. Vuonna 1983 Erillinen Pataljoona 4:n aseveliyhdistys myönsi laskuvarjojääkärikillalle oman joukko-osastotunnuksensa Mursunsydämen (sissikipinän) käyttöoikeuden vuonna 1983. Siten myös kilta kytkettiin laskuvarjojääkärien perinnejoukko-osastoon.
Laskuvarjojääkärikillan lippu vihittiin ja luovutettiin killan 20-vuotis-juhlien yhteydessä Utissa 8.9.1984. Heraldisen selityksen mukaan lipun sinisessä kentässä on maanpuolustuskiltojen tunnus, hopeinen tornikuvio saatteenaan Laskuvarjojääkärikoulun joukko-osastotunnus. Lipputangon päässä on laskuvarjovaljaista irrotettu keskuslukko. Lisäksi tangossa on ErP 4:n Mursunsydän-tunnus.
Laskuvarjojääkärikillan hakemuksesta Kymen lääninhallitus hyväksyi 13.12.1990, että kilta voi järjestää jäsentensä kesken ampumakilpailuja eli killasta tuli myös ampumaseura. Killan tarkoituspykälään lisättiin sääntömuutoksella 28.10.1995 vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen antaminen. Laskuvarjojääkärikillan vapaaehtoinen MP-koulutus alkoi Pääesikunnan ohjeistuksella vuosien 1995 – 96 kouluttajakurssilla Markku Vermaksen johdolla. Vuosikuymmenen lopulla käynnistyivät puolustusvoimien vapaaehtoiset harjoitukset (VEH), jotka sisällytettiin myös killan toimintaan.
Laskuvarjojääkärikillan ensimmäinen hyppykurssi pidettiin vuonna 1994. Killan laskuvarjourheilu jakautui kahteen suuntaan: Timo Toivosen vetämiin kilpahyppyihin ja vuonna 2003 alkaneeseen sotilasvarjoilla hyppäämiseen Excelsior-hyppyosastossa, jonka vetäjänä toimi tuolloin Juha Björnman. Nykyinen vetäjä on Jake Kaipainen.
Killan toiminta nousi uudelle tasolle, kun vuonna 1993 käynnistettiin Kilta 2000 –ohjelma Harri Salmen johdolla. Erityisesti panostettiin erä- ja vaellustoimintaan, joka suuntautui vuonna 1995 erittäin vaativiin ”extreme”-retkikuntiin tavoitteena nousta maamme johtavaksi vaikeiden vaellusten asiantuntijaksi. Kari ”Vaiska” Vainion pitkäjänteisesti kehittämä ja johtama killan erätoiminta saavuttikin vankan aseman johtavana jäätikkö- ja vuoristovaellusten kouluttajana.
Koska Laskuvarjojääkärikoulun virallista punabarettia, jossa oli LjK:n barettimerkki, sai kantaa vain LjK:n palveluksessa ja käskemissä harjoituksissa, otettiin Laskuvarjojääkärikillassa vuonna 1995 käyttöön Jukka Nissisen suunnittelema Killan oma barettimerkki.
Vuonna 1992 Heikki Vaiste, Harri Salmi ja Jukka Rahikkala perustivat Laskuvarjojääkärien Tuki- ja Perinne ry:n, joka on merkittävästi tukenut taloudellisesti killan toimintaa, mm. Utin varuskunnan perinnetalon, Laskuvarjojääkärikoulun historiakirjojen ja Kiltatalon laskuvarjojääkärien tilojen toteutuksessa.
Nykyisin Laskuvarjojääkärikillassa on noin 2100 jäsentä. Perinteisten toimintamuotojen ammunnan, suunnistuksen, hiihtämisen, laskuvarjohyppäämisen, erätoiminnan ja VEH-toiminnan rinnalle ovat tulleet myös golf, purjehtiminen ja moottoripyöräily, jotka myös yhdistävät eri puolilla Suomea asuvia killan jäseniä. HA
Laskuvarjojääkärikillan 50-vuotishistoriikki julkaistiin Keskuslukko-lehdessä 4/2014. Kirjoittajat: Professori Janne Vilkuna ja everstiluutnantti (evp) Kalevi Reiman.
Katso video (alla), miten laskuvarjojääkäreitä ”ennen vanhaan” koulutettiin.